Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Savolainen koulu nousee Etelä-Ukrainaan - Suomen suurlähetystö, Kiova : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kiova

vul. Striletska, 14
01901 Kyiv, Ukraine
Puh. +380 44 278 7049
S-posti: sanomat.kio@formin.fi
Suomi | Svenska | Українська | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 7.1.2016

Savolainen koulu nousee Etelä-Ukrainaan

Etelä-Ukrainan Hersonin kaupungin 240 koululaista aloittaa seuraavan kouluvuotensa suomalaisvoimin pystytetyssä elementtikoulussa. Hyvä osa oppilaista on maan sisäisiä pakolaisia: Hersonin alueelle on Ukrainan kriisin vuoksi muuttanut ihmisiä maan itäosista. Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoitetun koulun toimittaa Hersoniin savolainen tila- ja tasoelementtien valmistaja Elemenco.

Elemencon elementtitehdas Kaavilla
Rakennuselementit valmistetaan Kaavin Luikonlahden tehtaalla, josta ne toimitetaan paikan päälle. Kuva: Elemenco.

Hersonin kouluhanke on osa Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiö NEFCOn vuonna 2014 käynnistämää Pohjoismaisen energiatehokkuuden ja humanitaarisen tuen aloitetta. Aloitteella tuetaan Ukrainaa maan vaikeutuneessa poliittisessa, taloudellisessa ja humanitaarisessa tilanteessa.

Vaikka Ukrainan kriisi on väistynyt uutisotsikoista, kotiseuduiltaan pakoon joutuneiden ihmisten arkinen ahdinko jatkuu. Se haastaa paikalliset terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelut.

Suomi tukee NEFCOn kautta paitsi Hersonin koulua, myös Itä- ja Etelä-Ukrainan kunnallisten rakennusten kunnostusta ja energiatehokkuuden parantamista. Kouluhankkeen kustannukset kohoavat noin 2,5 miljoonaan euroon, erilaisten kunnallisten rakennusten kunnostamiseen Suomi osallistuu lisäksi 750 000 eurolla.

Pohjois-Savon Kaavilta

Elemenco valmistaa rakennuselementit mahdollisimman pitkälle Pohjois-Savon Kaavin kunnassa sijaitsevalla tehtaallaan. Elementit kuljetetaan sen jälkeen paikan päälle Etelä-Ukrainaan. Hersonin kaupunki hoitaa perustukset, vesijohdot ja viemäröinnit.

Uusi koulurakennus nousee olemassa olevan koulun kanssa samalle tontille. Se varmistaa tarvittavan infrastruktuurin. Valmista pitäisi olla ennen kuin seuraava syyslukukausi alkaa.

Elementtikoulu Ukrainaan
Osoitteena on Antonivkan taajama Hersonin kunnassa Etelä-Ukrainassa. Kuva: Elemenco.

Suomi on tukenut Ukrainaa tähän asti kansainvälisten järjestöjen kautta, humanitaarisena apuna sekä lähettämällä maahan asiantuntija-apua.

”Kansainvälisten hankkeiden rinnalla on pohdittu, miten hyödyntää maan jälleenrakennus- ja kunnostustarpeissa myös suomalaista osaamista ja kannustaa pieniä ja keskisuuria suomalaisia yrityksiä osallistumaan kehitysyhteistyöhön”, ulkoasiainneuvos Juhani Toivonen ulkoministeriön itäosastolta sanoo.

Hersonin kouluhankkeeseen pyydettiin tarjouksia kuudelta rakennusfirmalta, mutta Elemenco oli ainoa, joka lopulta jätti tarjouksensa. Noin 20 työntekijän yritykselle Ukrainan urakka on merkittävä ja tuo työtä Kaavin Luikonlahden tehtaalle.

Etelä-Ukrainan Hersoniin

Herson on maatalousvaltaista aluetta, jossa tulotaso on ukrainalaista keskiarvoa alhaisempi. Alueelle on Ukrainan kriisin vuoksi paennut vajaat 10 000 ihmistä, jotka tarvitsevat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja.

Uusi koulu tarjoaa tilat noin 240 ala- ja yläkoululaiselle. Koulurakennusta aiotaan käyttää myös sosiaalikeskuksena, jossa annetaan sosiaalista ja psykologista tukea, sekä järjestetään työpajoja lapsille ja aikuisille.
Hersonin koulun tontti
Tälle tontille nousee uusi koulurakennus noin 240 oppilaalle.

Kahden viime vuoden aikana Suomi on kehitysyhteistyövaroin tukenut Ukrainaa kaikkiaan noin 18 miljoonalla eurolla. Jälleenrakennuksen osalta suurin tuki menee NEFCOn Pohjoismaisen energiatehokkuuden ja humanitaarisen tuen aloitteeseen.

Lisäksi Suomi on osallistunut muiden muassa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hankkeisiin.

Humanitaarista apua Suomi on kanavoinut Punaisen ristin kansainvälisen komitean sekä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta.

Erja-Outi Heino

Kirjoittaja toimii yksikön päällikkönä ulkoministeriön kehitysviestinnässä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 29.3.2016


© Suomen suurlähetystö, Kiova | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot