Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen ja Ukrainan suhteet - Suomen suurlähetystö, Kiova : Suurlähetystö : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kiova

vul. Striletska, 14
01901 Kyiv, Ukraine
Puh. +380 44 278 7049
S-posti: sanomat.kio@formin.fi
Suomi | Svenska | Українська | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen ja Ukrainan suhteet 

 

 Historia

Ukraina kuului vuoteen 1917 asti Suomen tavoin Venäjän keisarikuntaan. Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen Ukrainaan muodostettiin parlamentti eli rada, joka julisti heinäkuussa 1917 Ukrainan autonomiseksi tasavallaksi. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen rada kieltäytyi tunnustamasta Leninin hallitusta ja julisti marraskuussa 1917 Ukrainan kansantasavallan perustetuksi. Tuolloin Ukraina ei kuitenkaan vielä muodollisesti eronnut Venäjästä, vaan varsinaisen itsenäisyysjulistuksensa Ukraina antoi vasta tammikuussa 1918. Brest-Litovskin rauhassa 1918 Neuvosto-Venäjä tunnusti Ukrainan itsenäiseksi valtioksi. Keisarillisen Saksan asevoimien läsnäolon oli tarkoitus turvata Ukrainan itsenäisyys ensimmäisen maailmansodan vielä jatkuessa.

Ukrainan itsenäistyminen ei jäänyt Suomessa huomaamatta. Kaupalliset edut houkuttelivat ja vuonna 1918 paperinvientiä kehittämään perustettu Suomen paperitehtaiden yhdistys vaati hallitusta solmimaan diplomaattisuhteet Ukrainan kanssa. Myös Tukholman edustuston lähetystösihteeri Herman Gummerus kannatti virallisempaa kanssakäymistä. ”Jos tämä laaja ja rikas maa onnistuttaisiin tekemään riippumattomaksi valtioksi, niin heikentäisi se suuresti Venäjän voimanlähteitä ja lisäisi niin ollen Suomen mahdollisuuksia”, Gummerus totesi.

Paperiteollisuuden pyynnöt tuottivat tulosta ja Suomen hallitus nimitti 26.7.1918 Gummeruksen ”Suomen väliaikaiseksi diplomaattiseksi asiamieheksi erityistä tointa varten Ukrainan hallituksen luo Kiovaan”. Perille Kiovaan Gummerus saapui Berliinin kautta 22.8.1918. Ukrainan hallitus nimitti vuorostaan 8.10.1918 Constantin de Losskyn asianhoitajaksi Suomeen.

Gummeruksen kausi Kiovassa jäi lopulta puolen vuoden mittaiseksi. Saksan luhistuttua Ukraina ei pystynyt taistelemaan bolsevikkeja vastaan. Diplomaatit poistuivat Kiovasta 28.1.1919 ja kaksi päivää myöhemmin bolsevikit valtasivat kaupungin. Gummeruksen puolivuotiskausi jäi tuloksiltaan laihaksi, mutta hän kirjoitti toiminnastaan Kiovassa muistelmat 1930-luvulla, jotka on käännetty myös ukrainaksi. Vakiintumattomat olot ja Saksan kauttakuljetuksille asettamat esteet olivat syynä siihen, että kauppavaihto Suomen ja Ukrainan välillä ei lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin.

Kiovassa valtaan noussut uusi hallitus solmi joulukuussa 1920 Neuvosto-Venäjän kanssa taloudellisen ja sotilaallisen liiton. Helsingissä Ukrainan edustajana toiminut lähetystösihteeri Petro Slyvenko ilmoitti 14.6.1922 lopettavansa tehtäviensä hoitamisen. Itsenäinen Ukrainan valtio oli tullut tiensä päähän. Ukrainan lopullinen sulautuminen Neuvosto-Venäjään tapahtui joulukuussa 1922, jolloin Neuvostoliitto perustettiin ja Ukrainasta tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta.

Bohdan HmelnitskyBohdan Hmelnitskyn patsas Kiovassa. Kuva: Hanni Hyvärinen

1990-luvun alun suurten poliittisten muutosten ja Neuvostoliiton tasavaltojen itsenäistymisen yhteydessä Ukraina antoi itsenäisyysjulistuksensa 24.8.1991. Päivää vietetään nykyään Ukrainan itsenäisyyspäivänä. Ukrainan itsenäisyys tunnustettiin Neuvostoliiton hajottua joulukuussa samana vuonna.

Suomi tunnusti Ukrainan itsenäisyyden uudemman kerran 30.12.1991 ja maiden väliset diplomaattisuhteet solmittiin jälleen 26.2.1992. Suurlähetystön toiminta käynnistyi 1.4.1992. Lähetystö muutti 30.3.1994 nykyiseen osoitteesen vul. Striletska 14.

Sivun alkuun

Suomi-kuva Ukrainassa

Suomen ja Ukrainan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Ukrainalaiset tuntevat paremmin Suomea ja suomalaisia kuin suomalaiset Ukrainaa. Suomalaiseen laatuun ja ammattitaitoon luotetaan. Molemminpuolinen kiinnostus on kasvamassa, mikä näkyy mm. Helsingin ja Kiovan välisten suorien lentojen määrässä (syksyllä 2012 neljästi viikossa). Ukrainan yhdessä Puolan kanssa järjestämä jalkapallon euroopanmestaruusturnaus kesällä 2012 osaltaan lisäsi maan tunnettuutta myös Suomessa.

Suomi tunnetaan Ukrainassa hyvin yhteisen historian ansiosta. Suomen kehittymistä tsaarivenäjän köyhimmästä osasta korkean elintason maaksi samoin kuin itsenäisyyden säilyttämistä sodista huolimatta ihaillaan yleisesti. Neuvostoliiton ajoilta tunnetaan Nokian kumisaappaat ja Valion juustot, sekä viime vuosikymmeniltä  Nokian kännykät. Ukrainassa tunnetaan Suomen vähäinen korruptioaste sekä menestyminen kansainvälisissä taloudellista kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa. Naisten osallistuminen politiikkaan sekä koululaitoksen arvostus on myös tunnettua.

Sivun alkuun

Vierailuvaihto

Korkeimman tason vierailuista mainittakoon muun muassa Tasavallan Presidentti Tarja Halosen vierailu Ukrainaan toukokuussa 2009 ja Ukrainan presidentti Viktor Jushtshenkon vierailu Suomeen lokakuussa 2006 vuosittaisen EU-Ukraina-huippukokouksen yhteydessä sekä Ukrainan pääministeri Mykola Azarovin vierailu Suomeen lokakuussa 2010 ja pääministeri Matti Vanhasen vierailu Kiovaan lokakuussa 2005.

Ukrainan ulkoministeri Kostiantin Hryshtshenko vieraili Helsingissä elokuussa 2011. Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Kiovassa heinäkuussa 2010 ja ulkoministeri Ilkka Kanerva tammikuussa 2008. Ulkoministeri Erkki Tuomioja osallistui EU-ulkoministeritroikkakokoukseen maaliskuussa 2006. Ukrainan ulkoministeri Boris Tarasjuk vieraili Helsingissä elokuussa 2006.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Ukrainassa toukokuussa 2009, kuten myös asuntoministeri Jan Vapaavuori. Puhemies Paavo Lipponen vieraili Ukrainassa syyskuussa 2005 ja Ukrainan puhemies Volodymyr Lytvyn Suomessa huhtikuussa 2004. Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki vieraili Kiovassa toukokuussa 2004.

Valtiosopimukset

Suomen ja Ukrainan välillä ovat voimassa mm. seuraavat kahdenväliset valtiosopimukset:

 

14.05.1992

Sopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä

 

14.10.1994

Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
22.01.1996 Sopimuksen voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa

 

05.06.1995

Lentoliikennesopimus

 

08.02.1996

Sopimus ydinonnettomuuksia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta

 

01.07.1997

Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa

 

8.10.2003

Kulttuuri- ja tiedeyhteistyömemorandum

 

04.11.2005

Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta

 

Sivun alkuun

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.10.2012


© Suomen suurlähetystö, Kiova | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot