Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi Ukrainassa - Suomen suurlähetystö, Kiova : Suomi Ukrainassa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kiova

vul. Striletska, 14
01901 Kyiv, Ukraine
Puh. +380 44 278 7049
S-posti: sanomat.kio@formin.fi
Suomi | Svenska | Українська | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomi Ukrainassa

Suomalaiset Ukrainassa

Keväällä 2015 edustustoon oli ilmoittautunut yhteensä 75 pysyvästi Ukrainassa asuvaa suomalaista. Suurin osa heistä asuu Kiovassa, mutta jonkin verran suomalaisia löytyy myös muista suurista kaupungeista. Pitemmäksi aikaa Ukrainaan asettuvia suomalaisia pyydetään ilmoittautumaan suurlähetystöön osoitteeseen sanomat.kio@formin.fi, jotta heihin saadaan tarvittaessa yhteys.

Edustusto pitää yhteyttä lähetystöön rekisteröityneisiin suomalaisiin, joille tiedotetaan mm. suomalaisista kulttuuritapahtumista sekä yhteisistä asioista. Suuri osa suomalaisista on tilapäisesti Ukrainassa asuvia liikemiehiä ja heidän perheenjäseniään.

Ukrainassa asuu myös muiden suomensukuisten kansojen edustajia, esimerkiksi Transkarpaattien Uzhgorodissa on merkittävä unkarilaisvähemmistö ja Krimillä on virolaiskyliä.

Suomen kielen opiskelu

Kiovassa on ollut mahdollista opiskella yliopistotasolla suomen kieltä pääaineena kansallisessa lingvistisessä yliopistossa vuodesta 2007 lähtien. Ensimmäiset suomen kielen kandidaatit valmistuivat kesällä 2011. Suomen kielen opetusta on ollut tarjolla myös Kiovan Taras Shevtshenko-yliopistossa , Mohyla-Akatemiassa sekä Kiovan Polyteknisessä Instituutissa.

Skandinaavinen koulu perustettiin Kiovaan vuonna 2004. Opetusohjelmassa on suomen, ruotsin, norjan ja tanskan kielet. Lisäksi koulussa opiskellaan kielten lisäksi Pohjoismaiden historiaa ja kulttuuria. Ensimmäinen vieras kieli on englanti, jota opiskellaan kolmannelta luokalta lähtien. Pohjoismainen kieli valitaan viidenneltä luokalta.

Sivun alkuun

Ystävyysseurat ja suomalainen kulttuuri Ukrainassa

Edustusto on mukana järjestämässä erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja elokuvafestivaaleja, yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa eri puolilla Ukrainaa.

Kiovassa toimiva Suomi-Ukraina-ystävyysseura on järjestänyt näyttelyitä, seminaareja ja itsenäisyyspäiväjuhlia opiskelijoille itsenäisesti, sekä yhdessä lähetystön kanssa. Seura on Ystävyysseurayhdistyksen jäsen.

Donetskin alueella Makejevkan kaupungissa on pitkään toiminut ystävyysseura "Dzherelo" (Lähde), jonka puitteissa pidetään suomiaiheista kerhoa koululaisille. Kielestä kiinnostuneet voivat saada alkeisopetusta.

Donetskissa toimiva Suomalais-ukrainalainen nuorisoneuvosto perustettiin vuonna 2005. Sillä on toimintaa viidessä Donetskin alueen maalaiskoulussa. Seura on järjestänyt Donetskissa lähetystön kanssa seminaareja ja kulttuuritapahtumia sekä suomiaiheisia kilpailuja koululaisille.

Vuoden 2006 alussa perustettu Ukraina-Skandinavia -seura pyrkii edistämään myös suomalaista kulttuuria, sekä tarjoaa suomen kielen opetusta Ukrainassa. 

Suomen tuki Ukrainalle

Suomi on lisännyt tukeaan Ukrainalle maan vaikeutuneen poliittisen, taloudellisen ja humanitaarisen tilanteen takia. Vuonna 2015 Suomi on tähän mennessä tukenut Ukrainaa yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla ja suunnitteilla on tukea yhteensä miljoonan euron edestä. Vuoden 2014 aikana Suomi tuki Ukrainaa yhteensä 6,4 miljoonalla eurolla ja lisäksi lähetti asiantuntijoita Ukrainaan noin 1,5 miljoonan euron kokonaissumman edestä. Suomi on lähettänyt Ukrainaan muun muassa Etyj-tarkkailijoita, rajavalvonta-asiantuntijoita ja vaalitarkkailijoita sekä korruptiontorjunnan ja hallinnon uudistamisen asiantuntijoita.

Jälleenrakennustukea Suomi antaa vuonna 2015 yhteensä 4 miljoonaa euroa. Summasta 3 miljoonaa käytetään NEFCO:n toimittamiin väliaikaisrakennuksiin ja 500 000 euroa Euroopan neuvoston toimintaohjelmaan 2015-2017 (päätös käsittelyssä).

Humanitaarista apua Suomi on myöntänyt Ukrainalle yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Maaliskuussa 2015 Suomi myönsi 500 000 euroa maailman terveysjärjestö WHO:n kautta ja 500 000 euroa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Helmikuussa 2015 Suomi myönsi 500 000 euroa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainväliselle liiton (IFRC) kautta. Vuonna 2014 Suomi myönsi humanitaarista apua yhteensä miljoona euroa, josta puolet toteutettiin Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) ja puolet YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Näiden lisäksi Suomi lahjoitti tammikuussa 2015 yhteensä 300 000 euron arvosta telttoja humanitaariseen käyttöön. Humanitaarisella avulla tuetaan Itä-Ukrainan konfliktista kärsineitä siviilejä. Yli 1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.

Etyjin monitorointimission toimintaa Ukrainassa Suomi tuki 2 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Missiossa on noin 20 tarkkailijaa, joiden kustannus vuonna 2014 oli yhteensä 1 030 000 euroa. Lisäksi Suomi on Etyjin rajavalvontamission suurin osallistuja: 22 tarkkailijasta neljä on suomalaisia ja tarkkailijoiden kustannus vuonna 2014 oli 144 000 euroa. Etyjin vaalitarkkailumissioihin Suomi lähetti sekä presidentinvaaleihin että parlamenttivaaleihin kumpaankin 24 tarkkailijaa. Suomi on myös rahoittanut Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) toimintaa Ukrainassa 60 000 eurolla. Vuonna 2015 Suomi on rahoittanut ODIHR:n dialogihanketta 100 000 eurolla, Etyjin vähemmistävaltuutetun hanketta 100 000 eurolla sekä Etyjin antikorruptiohanketta 50 000 eurolla.

Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatioihin EUAM Ukrainaan ja EUBAM Moldova ja Ukrainaan Suomi osallistuu lähettämällä henkilöstöä. Ukrainan turvallisuussektorin kehitystä tukevan EUAM (EU Advisory Mission) Ukrainan henkilöstökulut Suomen osalta olivat vuonna 2014 yhteensä 19 000 euroa. Ukrainan ja Moldovan välisen rajan valvontaa tukevan EUBAMin (EU Border Assistance Mission) kulut Suomelle vuonna 2014 olivat yhteensä 291 000 euroa.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin(EBRD) Ukrainan vakauttamisen ja kestävän kasvun monenvälisen rahaston kautta Suomi tukee Ukrainaa 1,5 miljoonalla eurolla. EBRD:n rahasto perustettiin heinäkuussa 2014 tukemaan Ukrainan hallinnon uudistusta sekä vahvistamaan yksityissektorin ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksia, pankkialaa, energiatehokkuutta sekä kunnallisia palveluja.

Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahasto (E5P) toteutti 16 hanketta Ukrainassa energiatehokkuuden parantamiseksi, kuten esimerkiksi kaukolämmön kehittämiseksi. Suomi tuki hankkeita yhteensä 2 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2014.

Ydinsalakuljetusta ehkäisevää G7:n Nuclear Smuggling Outreach Initiative -hanketta Suomi rahoittaa vuonna 2015 yhteensä 275 000 eurolla ja rahoitti vuonna 2014 yhteensä 340 000 eurolla. Ohjelma parantaa Ukrainan rajanylityspaikkojen valmiuksia estää ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin salakuljetusta. Hanke on keskittynyt Ukrainan Moldovan vastaiselle rajalle. Lisäksi Suomi on edistänyt ydinturvaa aiemmin 1999-2011 yhteensä 8 miljoonan euron tuella EBRD:n Tsernobylin suojarakennerahastolle.

Maailmanpankin alaisen Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kautta Suomi tukee ympäristöystävällisen puhtaan tuotannon kehittämistä erityisesti maataloudessa yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2015. Vuoden 2014 maksu oli 300 000 euroa ja vuoden 2015 oli 100 000 euroa.

Kansainvälisen kansalaisjärjestö PATRIR:in (Peace Action, Training and Research Institute of Romania) konfliktin ehkäisytaitoja ja monikielisen opetuksen käynnistämistä tukevaa hanketta Krimillä Suomi on tukenut 1,5 miljoonaa euroa vuosina 2009-2015. Toimintaa ei enää ole Krimillä, mutta hanke jatkuu muualla Ukrainassa.

Paikallisen yhteistyön määrärahoja Suomi on myöntänyt 2015 yhteensä 175 000 euroa ja myös 2014 yhteensä 175 000 euroa. Lisäksi Suomi toteutti kaksivuotisia hankkeita 2013-14 yhteensä noin 228 000 euron arvosta. Määrärahat on kohdennettu ukrainalaisille kansalaisjärjestöille ja niitä hallinnoi Suomen suurlähetystö Kiovassa.

Euroopan neuvosto (EN) toteuttaa Ukrainassa uudistusten toteutusta tukevaa toimintaohjelmaa vuosina 2015-2017, jota Suomi on rahoittanut yhteensä 500 000 eurolla Lisäksi Euroopan neuvosto tukee Ukrainan hallituksen kanssa perustuslaillisia uudistuksia. Suomen osuus on 150 000 euroa vuosina 2014-2015.

Suomalaisen Elämä ja Valo ry -kansalaisjärjestön romanikylien kehittämistoimintaa Suomi rahoitti vuonna 2014 yhteensä 50 000 eurolla.

Naton Ukraina II -rahaston kautta Suomi rahoitti 40 000 eurolla Ukrainan Ottawan sopimuksen mukaisia sitoumuksia, mukaan lukien jalkaväkimiinojen hävittämisessä.

Sivun alkuun

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.4.2015


© Suomen suurlähetystö, Kiova | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot